torstai 20. joulukuuta 2018

Elämäni kodit

Tässä postauksessa ajattelin muistella, missä kaikkialla olen asunut elämäni aikana.


1980. Kun synnyin, asuimme Salossa Ollikkalankadulla vanhempieni ja kaksi vuotta vanhemman siskoni kanssa.

1982 helmikuussa muutimme Rappulaan. Kesällä isäni alkoi rakentaa meille taloa.

1983 helmikuussa muutimme omakotitaloon Palometsään osoitteeseen Värttinäkatu 44. Samassa korttelissa ja lähialueella asui paljon lapsiperheitä ja oli monia leikkipuistoja. Tähän kotiin liittyy suurin osa lapsuusmuistojani. Vuonna 1989 isäni alkoi rakentaa meille uutta taloa.

1989 joulukuussa, jolloin olin 3. luokalla, muutimme uuteen kotiin Tupuriin osoitteeseen Tukkikatu 8. Olimme "uudisraivaajina" ensimmäisten joukossa tällä uudella asuinalueella. Vaikka kotitalomme oli iso, Tupurissa asuminen masensi ajoittain, sillä alueella ei ollut vielä 1990-luvun alussa mitään palveluja ja matka kaupungille tai kavereiden luo oli pitkä.

1992 touko-kesäkuun vaihteessa vanhempieni erottua muutimme siskoni ja äitini kanssa Ollikkalaan osoitteeseen Hämeenojankatu 44. Oli mukavaa, kun enää ei ollut niin pitkä matka mihinkään tai ainakaan suurta ylämäkeä kotiin palatessa. Lähellä oli myös ruokakauppa, josta pääsi helposti ostamaan karkkia esim. liigavohveleita.

1993 tammi-helmikuun vaihteessa muutimme isompaan asuntoon Pahkavuoreen osoitteeseen Lumikonkatu 5. Parasta Pahkavuoressa asumisessa oli se, että kaupungille ja kouluun oli todella lyhyt matka. Täällä asuessamme meille syntyi pikkuveli, kun äiti sai uuden miehensä kanssa lapsen.

1994 touko-kesäkuun vaihteessa muutimme jälleen Ollikkalaan osoitteeseen Järvelänpolku 8. Tähän kotiin liittyy suurin osa nuoruusmuistoistani. Ruokavarasto oli jälleen vieressä, samaten Ollikkalan punttisali. Kun muutimme asuntoon, olin juuri päässyt seiskaluokalta ja kun muutimme pois, olin juuri kirjoittanut ylioppilaaksi. Täällä asuessamme äiti sai toisen pojan miehensä kanssa.

1999 lokakuussa muutimme jälleen Palometsään, kaksikerroksiseen rivitaloasuntoon osoitteeseen Sahrankatu 26. Oli aluksi erikoista asua aivan lapsuuden kodin kulmilla. Täällä asuessamme kävin kääntymässä armeijassa ja luin pääsykokeisiin, kun hain opiskelemaan yliopistoon.

2001 loppukesästä muutin pois kotoa ja Turkuun, kun pääsin opiskelemaan. Ensimmäisen asuntoni sain kavereiden kautta ja se oli edullinen vuokrayksiö aivan keskustassa Linnankadulla, mihin muutimme silloisen tyttöystäväni kanssa. Oli mukavaa, kun lähikauppana toimi Wiklund.

2003 helmikuussa muutin Räntämäkeen Emmauksenkadulle solukämppään kaverini kanssa, kun oli tullut ero tyttöystävästä. Räntämäestä oli pitkä matka keskustaan, minkä vuoksi piti alkaa käyttää julkista liikennettä.

2003 syyskuussa muutin YO-kylään uuteen yksiöön, joka olikin mukava poikamiesboksi. Yliopistolle oli lyhyt matka ja vieressä oli ruokakauppa ja pub.

2004 syyskuussa muutin silloisen tyttöystävän kanssa idyllisen puutalon huoneistoon Vesimiehenkadulle. Kupittaan asemalle oli melko lyhyt kävelymatka, kun tein opettajan sijaisuuksia Salossa.

2006 loppukeväästä muutimme rautatieaseman vierelle Ratapihankadulle. Keskustaan käveli alle vartissa.

2006 kesällä sain vuodeksi toisen kämpän Helsingistä Aleksis Kiven kadulta, kun aloitin sivarin työpalveluksen. Vallilan S-Market oli aivan vieressä ja kävelin joka päivä Kallion, Hakaniemen ja Kruununhaan läpi Etelä-Esplanadille työministeriöön. Kallion yöelämä ei ehtinyt tulla tutuksi, kun asuin Helsingin kämpässä lähinnä arkipäivät ja menin viikonloppuisin Turkuun.

2008 maaliskuussa saatuamme molemmat töitä Helsingistä muutimme Kurviin Kulmavuorenkadulle, missä ei ehdittykään asumaan kuin puoli vuotta. Kurvista oli mukava lähteä kesällä lenkille Sörnäisten Rantatietä pitkin Töölönlahdelle.

2008 elokuussa muutin eron myötä omaan kämppään Kallioon Agricolankujalle. Oli mukavaa asua Kallion ytimessä, kun oli vielä nuori ja baareissa käyminen kiinnosti.

2009 maaliskuussa muutin uuden tyttöystävän kanssa saman katon alle Hämeentielle. Piritorin S-Market oli lähikauppa ja niillä seuduilla tuli nähtyä kaikenlaista varsinkin kesäaikaan. Jossain vaiheessa alkoi ahdistaa, kun levottomuuksia alkoi olla liikaa jopa omassa talossa.

2010 marras-joulukuun vaihteessa muutimme Leppävaaraan Bertel Jungin aukiolle. Sijainti oli erinomainen: juna-asema kivenheiton päässä, Sello vieressä, kuntosali tien toisella puolella.

2011 kesällä muutimme nykyiseen asuntoon Espoossa, jossa ollaankin asuttu jo yli seitsemän vuotta eli viihdytty on hyvin: hyvät kulkuyhteydet, lähellä luontoa ja kauppoja eikä Selloonkaan ole pitkä matka. Täällä asuessa on tullut perheenlisäystä ja poika käy tällä hetkellä päiväkodissa alle kilometrin päässä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti