tiistai 28. maaliskuuta 2017

Muistoja limsabileistä

Niin sanottuja limsabileitä alettiin järjestämään viidennellä luokalla ja niitä oli kuudennen luokan loppuun saakka. Bileet järjestettiin perjantai- tai lauantai-iltana jonkun luona nyyttäripohjalta eli jokainen toi jotain, yleensä litran lasipullon limsaa, pussin sipsejä tai sekä että. Myös järjestäjä oli varannut jotain tarjoiltavaa. Bileissä kuunneltiin musiikkia, oli disko ja tietenkin tanssittiin hitaita. Joskus oli jotain ylimääräistä ohjelmaakin. Bileisiin kutsuttiin pääasiassa luokkatovereita ja porukkaa oli yleensä jotain 10-15.

Ensimmäiset bileet järjesti serkkuni Linda alkusyksystä 1991. Itse järjestin muistaakseni luokkamme toiset bileet samana syksynä. Palmusunnuntain alla 11. huhtikuuta 1992 oli myös bileet kotonani. Luokkatoverimme Timo järjesti ainakin kahdet legendaariset limsabileet, joista toisissa oli ohjelmanumerona Napakymppi. Muistan että toisissa Timon bileissä katsottiin videolta samalla viikolla järjestettyä Freddie Mercuryn muistokonserttia eli todennäköisesti lauantaina 25. huhtikuuta 1992. Kerran jäätiin useamman kaverin kanssa Timon luo yöksi bileiden jälkeen.

Olin lomamatkalla Lanzarotella maalis-huhtikuun vaihteessa 1993 ja Linda järjesti bileet edellisiltana ennen reissuun lähtöä eli todennäköisesti 26.3.1993, joka on myös hänen syntymäpäivänsä. Linda järjesti muistaakseni myös viimeiset limsabileet kuudennen luokan lopulla touko-kesäkuun vaihteessa -93, jolloin juhlittiin ala-asteen päättymistä. Muista luokkatovereista ainakin Kasper, Lotta, Petra, Karoliina, Anne ja Noora järjestivät limsabileet.

Limsabileissä kuunneltiin aina sen hetken ykkösmusiikkia. Albumeista mainitsemisen arvoisia ovat ainakin The Queen "Greatest Hits II", Bryan Adams "Waking Up The Neighbours", Michael Jackson "Dangerous", Roxette "Joyride", Pet Shop Boys "Behaviour", Simply Red "Stars", Genesis "We Can't Dance", Scorpions "Still Loving You", 2 Unlimited "Get Ready!", London Boys "Sweet Soul Music", Neon 2 "Polku", Hausmylly "Sä oot jees" sekä tietysti Raptori "Tulevat tänne sotkemaan meidän ajopuuteorian".

keskiviikko 15. maaliskuuta 2017

Maahanmuuttajat Sveitsin jalkapallomaajoukkueessa

Ajoittain on ollut juttua siitä, kuinka paljon Suomen jalkapallo- maajoukkueessa on maahanmuuttajataustaisia pelaajia. Viime aikoina maajoukkueessa pelanneista neljä on muissa maissa syntyneitä: Lukas Hradecky, Thomas Lam, Perparim Hetemaj, Roman Eremenko.

Tämä on kuitenkin pientä, jos verrataan maahanmuuttajataustaisten pelaajien määrää Sveitsin jalkapallomaajoukkueeseen:


Xherdan Shaqiri, Kosovon albaani, syntynyt Jugoslaviassa.

Valon Behrami, Kosovon albaani, syntynyt Jugoslaviassa.

Admir Mehmedi, Makedonian albaani, syntynyt Jugoslaviassa.

Blerim Dzemaili, Makedonian albaani, syntynyt Jugoslaviassa.

Granit Xhaka, vanhemmat Kosovon albaaneja.

Shani Tarashaj, vanhemmat Kosovon albaaneja.

Ricardo Rodriguez, espanjalainen isä, chileläinen äiti.

Haris Seferovic, bosnialaiset vanhemmat.

Eren Derdiyok, turkkilaiset vanhemmat.

Gélson Fernandes, syntynyt Kap Verdellä.

Johan Djourou, syntynyt Norsunluurannikolla.

Breel Embolo, syntynyt Kamerunissa.

Francois Moubandje, syntynyt Kamerunissa.

Yvon Mvogo, kamerunilaiset vanhemmat.

Denis Zakaria, kongolaiset vanhemmat.



maanantai 6. maaliskuuta 2017

YUP – Helppoa muisteltavaa

Suomalaisen rock-musiikin outolintuna pidetystä YUP:stä julkaistiin viikko sitten kirja, jossa bändin jäsenet ja bändiä lähellä olleet kertovat YUP:n tarinan. Kirja käsittelee ajanjakson 19872008, jolloin YUP perustettiin, bändi nousi marginaalista listaykkökseksi ja festivaalien päälavoille, menetti hieman suosiotaan ja jäi määrittelemättömän pituiselle tauolle.

Omat ensimmäiset muistikuvani YUP:stä ovat alkuvuodelta 1998. Pidin bändiä outona enkä hirveästi välittänyt sen poukkoilevasta musiikista. Seuraavana vuonna näin YUP:n Provinssissa, kun yhtye esiintyi sunnuntaina puoliltapäivin festivaalin päälavalla. En tiedä, olinko krapulaisena juuri oikeanlaisessa mielentilassa, mutta jokin esiintymisessä viehätti. Elokuussa näin YUP:n Ankkarockissa, minkä jälkeen ostin kesällä julkaistun Me viihdytämme teitä -EP:n. Normaalien maihinnousun ostin muistaakseni julkaisupäivänä ja muutaman viikon kuluttua menin YUP:n keikalle Turun Kårenille. Vuoden loppuun mennessä omistin yhtyeen kaikki levyt ja YUP:stä tuli yksi suosikkibändejäni. Ostin kaikki YUP:n levyt heti niiden ilmestyttyä ja kävin bändin keikoilla parikymmentä kertaa,viimeisen kerran Helsingin On The Rocksissa syyskuussa 2008.

Helppoa muisteltavaa on erinomainen kirja YUP:n faneille, joita kiinnostaa yhtyeen taustat, levytysprosesseihin liittyvät tekijät ja se, miten bändin jäsenet käsittelivät vuosituhannen vaihteessa tapahtuneen nousun eturivin bändeihin. Vaikka olisi lukenut yhtyeen levytyspäiväkirjat ja monet haastattelut, antaa kirja paremman kuvan siitä, mitä "kulisseissa" todella tapahtui ja millaiset olivat YUP:n soittajien kuviot ja välit bänditoiminnan ulkopuolella. Samalla saa selkeämmän käsityksen siitä, mikä lopulta ajoi YUP:n päätökseen laittaa bändi telakalle.