MTV:n ysärinostalgiaa

Koska Ylen Aamu-tv on joululomalla, katselin tänä aamuna sen sijasta MTV:tä. Vaikka kanavan koko konsepti on parissakymmenessä vuodessa muuttunut melkoisesti, aloin nostalgisoida aikoja, jolloin itse katselin aktiivisesti MTV:tä. Kotiimme tuli kaapelikanavat loppuvuodesta 1989 ja varhaiset muistoni MTV:stä sijoittuvat 1990-luvun alkuun. Tässä joitakin videoita, jotka ovat jääneet mieleen noilta ajoilta.

 

Vuoden 1990 yksi suurimpia hittejä oli irlantilaisen Sinéad O'Connorin Nothing Compares To U. Musiikkivideo on jäänyt mieleen erityisesti siksi, että lähes koko videon ajan näytetään pelkästään lähikuvaa O'Connorin kasvoista. Video sai MTV:n Video Music Awardseissa kolme palkintoa mm. paras video. Muistan kun moni sanoi, että Sinéad O'Connor on tosi kaunis, "vaikka sillä onkin lyhyet hiukset".

 

 

Massive Attackin Unfinished Sympathy vuodelta 1991 on biisi, jonka kuullessani tulee välittömästi mieleen yhdellä otolla kuvattu musiikkivideo, jossa laulaja Shara Nelson kävelee Los Angelesin kaduilla. Video oli aina pakko katsoa alusta loppuun.

 

 

Vuodesta 1992 on jostain syystä jäänyt mieleen TLC:n hitti Baby-Baby-Baby, joka on edelleen varsin toimiva pop-kappale. Kun videota katselee nyt 20 vuotta myöhemmin, niin ysärin värimaailma näyttää melko sympaattiselta. Lisa "Left Eye" Lopes (R.I.P.) oli mielestäni todella kaunis.

 

 

 

Aloin diggailla Aerosmithia vuonna 1993, jolloin yhtye breikkasi pitkälti Get A Grip -levynsä hittivideoiden ansiosta. Parhaiten näistä omaa aikakauttaan peilaa Amazing-video, jossa päähenkilö on ihastunut Aerosmithin aikaisemmissa videoissa (Cryin' ja Crazy) esiintyneeseen tyttöön (Alicia Silverstone) ja käyttäen "uusinta teknologiaa" tapaa tämän virtuaalitodellisuudessa. Vaikka nykypäivän valossa video on monilta osin melko korni, ennakoi se melko osuvasti Internet-aikakautta.

 

 

 

Vuoden 1994 musiikkivideoista yksi on ylitse muiden: Soundgardenin Black Hole Sun. Värimaailman ja apokalyptisen tunnelman ansiosta video jäi mieleen ensinäkemältä ja on edelleen yksi huikeimpia musiikkivideoita rock-musiikin historiassa.

 

 

Yksi ikimuistoinen musiikkivideo on Happy Days -teemalla tehty Weezerin Buddy Holly, joka sai vuoden 1995 Music Video Awardseissa peräti neljä palkintoa.

 

New Kids On The Block

New Kids On The Block oli kiistämättä yksi 1990-luvun merkittävimpiä yhtyeitä. Tämän uraa uurtavan poikabändin läpimurto tapahtui vuonna 1990 pitkäsoitolla Step by Step. Yhtyeen jäsenet kertoivat albumin nimen merkitsevän sitä, kuinka he askel askeleelta tulevat musiikillisesti paremmiksi (Wikipedia).

 

Yksi merkittävä syy New Kids On The Blockin menestykselle oli varmasti se, että bändissä oli viisi hyvin erilaista persoonaa:

 

 

Jordan Knight oli New Kidsin itsevarma keulahahmo, joka lauloi useimmissa biiseissä soolo-osuudet.

 

Jonathan Knight oli yhtyeen ujo poika, Jordanin pelokas veli, joka kertoi nukkuvansa valot päällä.

 

Donnie Wahlberg oli bändin moottoripyöräilevä paha poika, jollaisista äidit varoittelevat tyttäriään.

 

Danny Wood oli sporttarihahmo (vrt. Mel C.), joka naisväen harmiksi verhosi treenatut lihaksensa löysiin vaatteisiin.

 

Joey McIntyre oli "se söpö poika" (vrt. myöhemmin Mark Owen ja Nick Carter) ja nuorimpien fanien suosikki.

 

 

Tietysti ratkaisevinta New Kids On The Blockin suosion kannalta oli se, että bändin jäsenet olivat paitsi loistavia laulajia, niin myös valovoimaisia esiintyjiä ja häkellyttävän hyviä tanssijoita.