tiistai 20. joulukuuta 2011

Joululahjavinkkejä

Tärkeintä joulussa on ehdottomasti joululahjojen ostaminen. Kyselyn mukaan suomalaiset käyttävät joululahjoihin keskimäärin 280 euroa. Monella on kuitenkin ongelmia keksiä kivoja joululahjoja. Siksi ajattelin tässä postauksessa esitellä parhaimmat joululahjavinkit.



Antti Heikkilän kirja Pellingin joulu
"Karppausguru" Antti Heikkilän uusin kirja sisältää paljon hyviä vinkkejä, miten myös jouluna voi rajoittaa normaalia monipuolista ruokavaliota. Jokaisen ruokaterroristin ykköslahja!






Paavo & Vuokko -muki
Tämän joulun hittituote yli puoluerajojen! Mikä olisikaan hienompi tapa aloittaa päivä kuin juoda aamukahvit kupista, jossa on kuva Suomen tulevasta presidenttiparista.




 Kauniit ja rohkeat
"Parhaat häät" -dvd
Tälle on käyttöä, jos ensi vuonna meitä ei enää hemmotella televisiolähetyksillä ruotsalaisten ja monacolaisten häistä. Materiaalia peräti kahdeksan tunnin edestä!






Petri Nygård -reinot
Taatusti persoonallinen lahja, sillä olen varma, että kukaan ei keksi antaa näitä joululahjaksi.




Munamiehen talvi -cd
Huippuhauska levy, jota jaksaa kuunnella vuoden jokaisena päivänä. Rolling Stone hehkutti tätä Dark Side Of The Moonin kaltaiseksi klassikoksi.






torstai 15. joulukuuta 2011

Joulu on jo ovella

Joulu lähestyy ja se tarkoittaa vain yhtä asiaa: saa seurata sivusta, kun jengi kuumottaa ja stressaa kuin viimeistä päivää. Mitään ei voi tehdä ja mihinkään ei voi mennä, kun "jouluvalmistelut on kesken".

Pitää muistaa lähettää joulukortit ja ostaa joululahjoja sukulaisille ja kavereille. Pitää laittaa joulukoristeita ja jouluvalot, tehdä joulusiivous, hakea joulukuusi sekä paistaa pipareita ja kinkku. Ihan kauhee härdelli.

Minulla on sellainen perinne, että en kuumota joulun suhteen. En lähetä joulukortteja, en osta joululahjoja enkä liioin lähde rekiajelulle.

Pysyn joulunpyhät kotona oman kullan ja kissojen kanssa enkä lähde sukuloimaan ja pyörimään toisten nurkkiin. Jouluaaton aattona haetaan jouluruuat (ja -juomat) yhdellä kauppareissulla, appivanhemmat tuovat joulukuusen.

Jouluna otan iisisti chillaillen. En kuuntele joululauluja, paitsi tätä yhtä:

lauantai 10. joulukuuta 2011

Bengalikissat esittelyssä

Tajusin juuri, etten ole vielä bloggaillut meidän bengalikissoista, jotka ovat 2-vuotias Davo ja 1-vuotias Milka. Davo on ruskea marmorikuvioinen poikakissa ja Milka hopeavärinen täpläturkkinen tyttökissa.

Bengalit ovat siitä erikoinen kissarotu, että ne eivät inhoa vettä, vaan tulevat mielellään mukaan suihkuun. Ulkonäöltään ne muistuttavat villikissoja lihaksikkaan ruumiinrakenteensa ja turkin kuviointinsa takia. Bengalin turkki on joko täplikäs tai marmorikuvioinen ja pohjavärinä on useimmiten ruskea tai valkoinen (näiden lisäksi on myös hopeanvärisiä ja täysin mustia bengaleita).

Luonteeltaan bengalikissa on leikkisä, vilkas, utelias ja kiinnostunut kaikesta, mitä ympärillä tapahtuu. Bengalit ovat kovia kehräämään ja hyvin seuran- ja huomionkipeitä, joskin ne haluavat itse valita hellyyshetkensä. Lisäksi bengalit viihtyvät korkeissa paikoissa ja ovat taitavia ja innokkaita kiipeilijöitä.



















Davo ja Milka päikkäreillä.



















Milkan poikaystävä Ninja

sunnuntai 4. joulukuuta 2011

Kun arpaonni suosii

En osallistu arvontoihin enkä lottoa, koska en usko, että voittaisin mitään. Kuitenkin alkusyksystä olisin voittanut ilmaisen iPhonen tai iPadin. Vieläkin harmittaa, kun jätin tilaisuuden käyttämättä:


perjantai 2. joulukuuta 2011

Venäjää, ole hyvä!

Jonkin aikaa sitten kaivoin venäjän kirjat komerosta prepatakseni tuotakin kielitaitoani hieman. Aloitin venäjän opiskelun kahdeksannella luokalla valinnaisaineena. Elettiin vuotta 1994, jolloin Neuvostoliiton hajoamisesta oli alle kolme vuotta. Oppikirjana toimi 1980-luvun puolivälissä tehty "Пожалуйста - Venäjää, ole hyvä!", jossa Heikki Kinnunen seikkailee Neuvostoliitossa, lukee Pravdaa Hotelli Ukrainan aamupalalla ja vaeltelee Gorkin puistossa pikkupioneerien joukossa.

Ensimmäisen kirjan viidennessä luvussa opetellaan ammattisanastoa. Listalta löytyy ammattinimikkeitä kuten betonityömies, nosturinkuljettaja, veturinkuljettaja, hitsaaja, viilaaja, rappaaja, kolhoosiviljeilijä sekä tietysti työläinen. А кто вы?

Toisen kirjan kahdeksannessa luvussa Heikki on levykaupassa Moskovassa. Musiikkivalikoima on laaja: löytyy muun muassa oopperaa, klassista, kamarimusiikkia ja venäläisiä romansseja. Myyjä kertoo Heikille, että nuoret pitävät nykyään kovasti rock-musiikista. Какая музыка тебе нравится?

Seuraavassa luvussa Heikki on vilustunut. Hän menee lääkärille, joka suosittelee lepoa, kuumaa juotavaa sekä sinappikääreitä. Горчичники.

Toisen kirjan viimeisessä luvussa Heikki venäläisystävineen menee illastamaan mökille eli "datshalle". Ruokailusanastosta löytyy muun muassa sellaisia herkkuja kuin borsh-keitto, seljanka, rassolnik, stroganoff, sashlikki, kiovalaiset kotletit, sampea moskovalaisittain ja kylmä vihanneskaljakeitto. Окрошка.

Kirjoissa opetetaan myös maan tapoja: vodka tilataan ravintolassa grammoissa ja tuntematonta henkilöä puhuteltaessa voidaan käyttää sanaa toveri tai kansalainen.

Kolmannessa kirjassa tulee "tietoiskuja", joissa esitellään merkittäviä henkilöjä kuten runoilija Vladimir Majakovski (1893-1930), yksi bolshevikkien valtaannousun symboleja. Kolmannen kirjan toisessa luvussa lukija oppii myös, miten sanotaan venäjäksi "Amerikan Yhdysvallat".